Yrityksille
Hyvinvoiva työyhteisö ei synny sattumalta – eikä toimi ilman tekoja.
Toimiva työyhteisö on tasan niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Kun yksi ei hoida vastuitaan tai uupuu, muidenkin kuormitus kasaantuu ja kierrepallo alkaa olla valmis.
Siksi työhyvinvointia ei mielestäni pitäisi ulkoistaa vain liikuntaetuihin tai vuosittaisiin tyhy-päiviin.
Sen sijaan tulisi uskaltaa katsoa sinne, missä muutosta kaivataan – ja rakentaa uusia toimintamalleja, ratkaisukeskeisesti ja inhimillisesti.
Toimiva työyhteisö ja uupumusten estäminen onkin yritykselle strateginen veto.
Mistä oikeasti on kyse?
Kun (työ)hyvinvointi takkuaa, keskustelut lähtevät helposti syyttelylinjalle.
Se taas saa kenet tahansa puolustuskannalle – ja siinä vaiheessa on jo aika vaikea ratkaista mitään.
Mielestäni työelämässä pitäisi ensi alkuun hyväksyä se tosiasia, että töitä on tekemässä ihmiset.
Niinpä joskus tulee virheitä, joskus ärsyttää, joskus menee överiksi.
Mutta sen sijaan, että keskityttäisiin etsimään syyllisiä, supisemaan käytävillä ja hieromaan ongelmia naamaan, voitaisiin esimerkiksi miettiä:
- "Mitä olisi tehtävissä toisin?"
- "Millä voimavaroilla tässä toimitaan?"
- "Mikä on vastuuni tässä asiassa?"
- "Miten voisin auttaa?"
- "Mitä hyvää tuon tähän työyhteisöön?"
Työhyvinvointi on yhteinen vastuu
Se ei ole pelkkää taukojumppaa tai johtamisen kehittämistä.
Se voi olla molempia – ja paljon muutakin.
Vastuut koskevat kaikkia.
Työnantajan vastuulla on mm. tarjota riittävät resurssit selkeään työnkuvaan sekä tarvittavaa tukea, ja huolehtia turvallisesta, tasavertaisesta ilmapiiristä.
Työntekijän vastuulla on mm. hoitaa tehtävänsä, tuoda asioita esille omasta / asiakkaiden näkökulmasta ja pitää huolta itsestään. (Ei tokikaan vain työnantajaa, vaan ihan itseään varten.)
Täysimääräistenkin liikuntaetujen jakaminen tai vastaavasti niiden käyttämättä jättäminen on näennäistä työhyvinvointia, mikäli työpaikalla ei pystytä keskustelemaan asioista hyvässä hengessä, kokonaiskuormitus ei ole hallussa tai taukojen pitäminen on vitsi.
Aidosti tarjoaa aidosti vakuuttavia työhyvinvointipalveluja
Parempaa palautumista ja toimivampaa työyhteisöllisyyttä vaikuttavin keinoin:
- Coachingia – niin yksilöille kuin ryhmässä
- Hengähdyshetkiä®-tunteja – hermostolle tilaa huokaista
- Firstbeat-mittauksia – kuormituksen ja palautumisen näkyväksi tekemiseen
- Vaikuttavia workshopeja – ei pelkkää höpinää vaan arkeen vietävää asiaa
Tekemiseni perustuu kokonaisvaltaiseen valmentamiseen, tarkkasilmäiseen kohtaamiseen, käytännöllisyyteen ja siihen, että ollaan ihan oikeasti rehellisiä.
Jos ette tiedä, mistä aloittaa – aloitetaan yhdessä.
Missä asioissa voin auttaa?
Muutamia esimerkkejä:
- Vahvemmat vuorovaikutustaidot
- Tunnetaidot (ei pelkästään keskustelua työtehtävistä...)
- Mahdollisuus pysähtyä ja tulla kohdatuksi, luottamuksella
- Oivalluksia palautumisesta, ajanhallinnasta ja jaksamisesta – ilman liiallisia teorioita
- Tukea sille, että töissä tai ylipäätään elämässä olisi vähän helpompi hengittää
Pyydä tarjous teidän tarpeisiin
Valmiit sapluunat räätälöidään teille sopivaksi kokonaisuudeksi. Vain asiaa, ei ylimääräisyyksiä.
Hinta määräytyy osallistujamäärän ja sisällön laajuuden mukaan.
Näissä asioissa tavoitat parhaiten sähköpostitse: anu@aidosti.fi
Kerro toiveistanne, haasteistanne ja kuinka monta ihmistä olisi mukana. Viestit käsitellään aina luottamuksella, ja tarpeen mukaan voimme sopia veloituksettoman tapaamisen asian tiimoilta.
Rakennetaan teille yhdessä kokonaisuus, josta on oikeasti hyötyä.
Yksi valmennuspäivä voi maksaa itsensä takaisin jo sillä, että joku ei uuvu tai lähde ovesta
ulos.
Mielenkiintoista faktaa työelämästä ja stressistä päätöksenteon tueksi:
- Pitkään jatkunut stressi on aina negatiivisesti yksilön ja organisaation hyvinvointiin vaikuttava asia. (Hassard & Cox, University of London 2014)
- Arviolta 50 - 60% menetetyistä työpäivistä liittyy stressiin. (EC Guidance on work-related stress 2002)
- Yksi menetetty työpäivä (sairausloma / poissaolo) maksaa suomalaiselle työnantajalle n. 351€. (EK 2014)
- Presenteismi tarkoittaa sitä, että työntekijä tulee töihin huonokuntoisena, vaikka työkyky on selkeästi vähentynyt. (Huono keskittymiskyky, vaikeus tehdä päätöksiä, kielteinen ajattelu, väsymys, virheet ja niiden korjaaminen...) Se maksaa työnantajalle kaksi kertaa enemmän kuin sairaspoissaolo. (Atsauce SCMH 2007; EU:n työterveys- ja työturvallisuusvirasto 2015). Mikä on kipeänä työskentelyn syy? Vaikeus tunnistaa omia rajoja? Pelko? Työpaikan stressikulttuuri?